Tarina soturiksi kasvamisesta 3. Tietäjä

Ilo seisoi hetken teltan ovella odottaen, että silmät tottuvat pimeään ja sanoi sitten > Tulin hakemaan tulikiviä, jotta voin sytyttää tulen. > Istu alas sanoi ääni ja tietäjä nousi seisomaan tuolilta. Ilo istui penkille ja tietäjä käveli hänen ympärillään ja sanoi > Minun on tiedettävä voinko luottaen antaa tulikivet vastuullesi. > Etsin totuutta, ilo sanoi, johon tietäjä > Et sinä totuutta etsi, totuus on jo mukanasi, tietäjä hiljeni ja katsoi iloa suoraan silmiin. Olen lähdössä matkalle, iloa sanoi ja laski katseensa jatkaen > Soturin matkalle. > Siinä rehellinen vastaus, joten rehellisen vastauksen saat myös takaisin.

> Tulit hakemaan tulikiviä? Tietäjä sanoi ja katsoi iloa. Ilo katsoi häneen ja nyökkäsi, nähden tietäjän pitävän jotain käsissään. > Tuli kivet luovat lämpöä, ne ovat vihaa ja rakkautta, ne ovat tulta ja molempia sinun on hallittava, koska muuten ne sokaisevat sinut tai polttavat sinut elävältä. Viha on taistelua aina, joko toisten kanssa tai sitten itsesi. Ja annan neuvon, koe viha ja luovu siitä, ja vältä taistelua, koska taistelut haavoittavat. Rakkaus on eheyttävää tulta ja sitä tulee käyttää ja jakaa, silti varo sitäkin, se nimittäin on ovela, hallitsemattomampi, joten valitse tarkoin milloin tulesi ja kenen kanssa sen jaat. Kipinät ovat kaikille, sinä valitset maan ja paikan, jolle sen sytytät. Valitse siis tarkoin, koska molempia tulia syttyy palamaan ja ne kulkevat yhdessä kaikkialle, ne ovat kuin kaksoset. Tulikivet ovat elementti, jossa sinä olet sytyttäjänä ja hallitset sitä.

> Entä ne muut elementit? Ilo kysyi, > Sinähän olet utelias, maa ja sen vilja on ravintoasi, Sinä olet elämäsi maa, ajatustesi maa ja niiden kasvupaikka. Sisuksesi on sulaa, niinkuin sielusi sisin ja sisälläsi liikkuva veresi. Maa on vakaa tai suuttunut, Oletko nähnyt maan rakoilevan ja syöksevän sisimpänsä ulos? Olen ollut vakaa, ilo vastasi.

> Sisimpäsi on silti liikkeessä koko ajan ja tiedän, että tulet murtumaan ja liikuttumaan, sinä tulet suuttumaan, raivoamaan ja eheytymään jälleen, olet maa ja maa muuttuu koko ajan. Ulkoa ja sisältäpäin.

> Vesi on juomaasi, kulkeva kirkas vesi, sinä olet maa ja sinussa on vettä. Suru on kuin vesi, se eheyttää janoisen ja mikään ei kasva ilma vettä, ilman kyyneleitä ja surua et sinäkään kasva mieleltäsi.

> ja sitten ilma, joka täyttää keuhkojasi, se on kuin tietoa joka täyttää mielesi, oppia joka pyörii tuulen lailla ja sinä valitset minkä tiedon annat maaperässäsi puhaltaa. Tyhjennä mielesi ja keuhkosi, laajenna sitten tietouttasi, anna tiedon tulla ja kulkea vapaana, vapaana kuin tuuli. Voit kuulla tiedon, voit hengittää sitä, se täyttää sinut kun hengität sen sisään ja se lähtee kun hengität sen ulos.

Ilo aikoi jo nousta ja tietäjä painoi hänet vielä alas, kerron sinulle vielä hieman tulesta, malta mielesi ja kuuntele. Tiedän että olet innoissasi kouluttautumassa soturiksi, se on hidastie, se edellyttää että kuuntelet, näät, haistat, maistat, tunnet, aistit kaikkea ympärilläsi olevaa. Maltat mielesi ja tavoita sen mitä varten lähdit matkallesi.

> Jaa siis tultasi toisille, kun he ovat kanssasi, lämmitä heitä, kun heidän on kylmä. Ruoki tultasi ilmalla, anna palaa maassasi ja sammuta se vedellä hallitaksesi sitä. Pelkkä suru ei riitä silloin kun öljysi palaa, silloin sinun on sammutettava, tukahdutettava ja peitettävä se maalla, jotta voit surra sen. Nostata hiekkamyrsky, se peittää öljyn, eikä se silloin voi syttyä uusista kipinöistä.

> Mitä se öljy on? Ilo kysyi. > Siihen minä en sinun kohdallasi osaa vastata, muutakuin että se on jotain mikä saa rakkautesi/ vihasi liekkeihin, eikä sammuta sitä vaan ruokkii holtittomasti . Tulet sen itse tietämään, tässä tulikivesi, tietäjä sanoi ja laskin Tummansinisen samettipussin Ilon käsiin ja laskeutui alas, sulki ilon kämmenet tulikivien ympärille ja katsoi iloa silmiin sanoen

> Luotan sinuun, että olet oma itsesi, pidät omista ajatuksistasi ja elät niiden mukaan, tunnet tunteita ja lahjoitat ne näin maailmalle. Ja viime kädessä, kun mikään muu ei auta, niin tuo totuus esiin ja taistele taistelu totuuden puolesta vaikka se satuttaisikin, sinua, vastapuoltasi tai/ ja lähimmäisiäsi. Olet soturinpolulla ja muista mieti tarkoin, kun viet totuudella toiselta hengen ja vielä tarkemmin kun säästät sen ja jätät totuuden kertomatta. Jaa armoasi tarvittaessa, muuten jaa totuutta ja tuo valheet esiin päivän valoon. Minulla ei ole muuta kerrottavaa. Tietäjä päästi irti ilon käsistä ja nousi ylös. Ilo nousi ylös ja kiitti

> Kiitos ajastasi ja tulikivistä, sitten ilo lähti teltasta ja käveli tuli kivet kädessään muukalaisen luo

Tiesin että saat ne, pistä ne vyöllesi tarvitset niitä pimeän tultua. Mennään syömään muukalainen sanoi.